Sipoon kiinteistökanta kasvaa hallitusti

Sipoon talotekniikkainsinööri Pekka Nirhamo esittelee ylpeänä omaa kuntaansa. Täältä on vain parinkymmenen minuutin automatka Helsinkiin tai Vantaalle ja täällä on paljon tilaa asua edullisella hintatasolla. Sipoon kunnalla on lähes sata kiinteistöä ja toistakymmentä kiinteistönhoitajaa, jotka pitävät Sipoon kunnan kiinteistöistä hyvää huolta.

Nirhamo tutustui vuonna 2020 Adairiin, kun Adconsysiltä Kari Mäkelä otti yhteyttä. Adairissa vakuutti se, kun meillä on kuusi erilaista valvomoa käytössä, jotka voitaisiin yhdistää yhteen monimerkkivalvomoon.

Adair mahdollistaa myös sopivan kilpailutuksen pariin valittuun toimittajaan. Adair on otettu hyvin vastaan ja nyt meillä on jo toistakymmentä kohdetta Adairissa.

Kunnalla on eritelty kiinteistönhoidon ja talotekniikan toiminnot. Aina kun uusia hankkeita tulee, niin olen suunnittelunohjauksessa mukana ja annan palautetta millaisia järjestelmiä halutaan ja millaisilla ohjauksilla. Kun kiinteistö vastaanotetaan, niin se siirtyy kiinteistönhoidon ylläpitoon. Heille on opetettu järjestelmien käyttöä urakoitsijan puolesta, sekä myös minä autan niiden käyttöä Nirhamo kertoo.

Viime aikoina meille on tullut myös erilaisia moduulipäiväkoteja. Yksityiset toimijat valitsevat niihin ilmeisesti edullisempia ratkaisuja? Kuten tässä parakkipäiväkodissa on sellaiset KNX-väylät, joihin meillä ei ole mahdollista saada valvomoa ilman Adairia. Me emme pysty ennakolta määrittelemään, mitä niissä pitäisi olla, vaan ne tulee syliin, ja niiden kanssa pitää sitten vaan toimia Nirhamo pohtii.

Nirhamo muistelee kouluaikojaan, jolloin automaation osuus oli vähäistä. Kyllä tämä lisäkoulutusta vaatii, että pysyy kartalla. Kokonaisuudet ovat laajoja, joissa täytyy ymmärtää talotekniikkaa laajasti ja ottaa kantaa hyvin erilaisiin asioihin. Pitää kertoa mitä otetaan käyttöön ja mitä ei.

Sipoon kunnassa on erilaisia kiinteistöjä

Kun tulin kahdeksan vuotta sitten taloon, niin meillä ei ollut etävalvomoita kuin suurimmissa kohteissa. Nyt Adairin kautta saadaan pienemmätkin kohteet mukaan, jotka ovat usein pidemmän matkan päässä. Jos sieltä tulee hälytys, eikä etävalvomoa ole käytössä, niin piti mennä paikalle katsomaan miltä tilanne näyttää, kun nyt ne voidaan Adairista katsoa etänä Nirhamo iloitsee.

Uusiin kohteisiin mietitään erilaisia lähdelämpöjä, kuten maalämpöä, ilmavettä ja aurinkopaneeleita. On mielenkiintoista olla mukana tutkimassa, mitkä olisivat järkeviä kokonaisuuksia meidän tarpeisiin. Kaiken taustalla on kuitenkin energiansäästö ja huoltovarmuus.

Meillä on kiinteistöjä alueilla, joissa sähköverkon kapasiteetti on rajallinen ja siksi lähdelämpöjärjestelmien toteutus ainoina lämmitysjärjestelminä ei onnistu, vaan ne toteutetaan hybridijärjestelminä, joissa öljylämmitys on vielä osittain mukana.

Tarpeenmukaista ilmanvaihtoa meillä säädetään tilojen vajaakäytön aikana, mutta varmistetaan aina, että minimiilmanvaihto kulkee oikeita reittejä.

Pakkaspudotusta mietitään talvisin. Viime talvena, kun oli -26 astetta pakkasta ja IV-koneet oli täysillä, niin lämpöpatterit hyytyivät. Kun IV- koneiden tehot puolitettiin, niin sen jälkeen lämpöä riitti. Mutta toisaalta, jos meillä on +30 asteista ulkoilmaa, niin voidaan siinäkin puolittaa tuloilmaa. Ylilämmintä ilmaa ei silloin kannata tuoda täydellä teholla sisälle, jos sitä koneellisesti jäähdytetään. Se on turhaa energian tuhlausta Nirhamo korostaa.

Investointeihin tarvitaan perustelut

Tulevaisuudessa energian varastointi ja kysyntäjousto kiinnostavat. Meillä on pari isompaa koulua, joiden lämmitysjärjestelmät voisi liittää kysyntäjoustoon. Joku saattaa pohtia, että se on vain paikallista ja pientä? Mutta jos koko Uudenmaan läänin alueella tehtäisiin samoin, niin silloin sillä olisi iso merkitys. Kysyntäjouston toteutus ja energian varastointi ovat tulevaisuutta. Tällä hetkellä ne ovat vielä melko kalliita toteuttaa, mutta koko ajan ne kehittyvät ja niiden hinnat laskevat Nirhamo pohtii.

Kaikissa investoinneissa täytyy olla perustelut, ettei pelkästä tekemisen ilosta tehdä mitään investointeja.

Tekoälyyn liittyviä analysointiohjelmia meillä on eri valmistajilta lähinnä pilottikäytössä. Niissä kiinteistöhoitaja voi tarkastaa kohteita, kuten esimerkiksi jos jokin pumppu on laakerivikainen, joka voidaan tekoälyn diagnostiikan kautta havaita ennakkoon.

Meillä on lähes sata kohdetta. Siitä on hyötyä, jos viikon alussa saisi diagnostiikan kautta kiinteistönhuollon työtehtävät, eikä tarvitse kuluttaa työaikaa etsimällä mistä viat aiheutuvat vai onko niissä vikaa? Varsinkin talvisin, kun yksi kiinteistönhoitajan tehtävistä on huolehtia lumet pois kulkuväyliltä, niin heillä ei ole aina mahdollisuutta tarkistaa kaikkea automatiikan toimivuutta.

Pekka Nirhamo Söderkullan moduulikoulun edessä.

Ihan kaikkeen me ei voida suinpäin lähteä mukaan, kun ollaan julkinen toimija, niin kilpailutus sanelee tiettyä vaatimuksia. Kaikki tehdään hallitusti ja siihen menee aina useampi vuosi.

Alan koulutuksesta Nirhamo iloitsee, että sitä on hyvin saatavilla.

Meillä suhtaudutaan koulutukseen myönteisesti ja itsekin olen erilaista lisäkoulutusta hankkinut. Nirhamo päättää.