TALOtekniikka 2030 tutkimuksen ratkaisuja datan virtauttamiseen

Tiivistys tutkimuksesta 20.01.2025 – Timo Kivinen

TALOtekniikka 2030 -tutkimuksessa tunnistettiin keskeisimpiä haasteita ja ehdotettiin ratkaisuja ja prosesseja talotekniikan tuotetiedon virtauttamiseen koko rakentamisen arvoketjussa. Tutkimuksessa haastateltiin kolmeatoista KiRa-alan yritysedustajaa sekä hyödynnettiin aiempia tutkimuksia.

Datan laatu on tutkimuksen mukaan heikkoa, eikä se virtaa tehokkaasti. Tietoja kopioidaan usein manuaalisesti, joka on työlästä ja virhealtista sekä API-rajapintoja hyödynnetään vähän. Ongelmien ilmaantuessa tukeudutaan Exceliin, vaikka uusiakin ratkaisuja olisi saatavilla.

Tietoja ei välttämättä päivitetä tai ylläpidetä (esim. käyttövaiheen aikana vaihdetut laitteet ja komponentit) tai niistä puuttuu oleellisia osakohtia. Data on tämän vuoksi heikkolaatuista, joka rajoittaa sen hyödyntämistä päätöksenteossa – mihin osaan datasta voi luottaa?

Data on siiloutunut erityisesti yritysten välillä, mutta myös niiden sisällä. Jos työntekijä ei osaa käyttää järjestelmän kehittyneempiä ominaisuuksia tiedonhakuun ja hallinnointiin, hänen tarvitsemansa data on siiloutunutta. Projektin aikana kommunikointiin ja datan hallintaan voidaan käyttää tietomallia, projektipankkia, sähköpostia, WhatsAppia jne.

Kuitenkin vain keskusteluun osallistuvilla esim. pääsy WhatsApp-viestiketjuun. Tällainen data on käytännössä siiloutunut projektin muilta osapuolilta. Eri paikoissa käsiteltyä dataa ei välttämättä enää viedä yhteiseen järjestelmään.

Projektipohjainen toiminta ja vaihtuvat yhteistyöverkostot vaikuttavat sen, että yhteistyöyritykset vaihtuvat projektista toiseen. Täten prosesseja ei ole haluttu vakioida liikaa. Tämä tekee myös pysyvät järjestelmäintegraatiot vaikeaksi. Tarvittaisiin modulaarisempia ja adaptoituvia järjestelmiä, joilla dataa pystyttäisiin siirtämään sekä hallinnoimaan erilaisten järjestelmien ja standardien välillä.

Alan kulttuuri ja loppukäyttäjien asenteet. Projektien onnistuminen nojaa usein erinomaisiin yksilöihin, ei erinomaisiin prosesseihin. Vastaavalla mestarilla usein melko vapaat kädet käyttää haluamiaan järjestelmiä ja toimintatapoja. Loppukäyttäjien IT-kyvykkyydet ovat usein puutteellisia. Kiireen vuoksi uusien taitojen opettelemiseen ei ole aikaa. Datan hakuun ja käsittelyyn tarvittaisiin helppokäyttöinen ja luonnollinen käyttöliittymä.

Alan raportointivaatimukset kasvavat merkittävästi. EU-regulaation ja uuden rakentamislain vuoksi uusien rakennusten ympäristöjalanjäljen raportointi tulee pakolliseksi (voimaan 1.1.2026). Tämän tekeminen manuaalisesti tulee olemaan hyvin kallista ja hidasta. Datan tehokkaammalle virtautukselle on tämän vuoksi löydettävä uusia keinoja. Muuten alan tuottavuus saattaa jopa laskea entisestään.

Rakennusala tarvitsee yhteistä Datan hallintaa. Jotta dataa saadaan tehokkaasti virtautettua yritykseltä toiselle läpi koko rakentamisen arvoketjun, dataan liittyvistä pelisäännöistä, standardeista ja vastuista on pystyttävä sopimaan yhdessä. ”Epävirallista” Datan hallintaa on jo tehty tiettyjen prosessien ja datastandardien vakioimiseksi (esim. RAVA3Pro), mutta datan virtaaminen systeemitasolla on vielä kysymysmerkki.

”Yritysten tulisi ymmärtää datassa piilevä arvo ja sen merkitys arvoketjun myöhemmän vaiheen yrityksille” (tutkimus TH8)

Kolme keskeistä ratkaisua datan virtaavuuden parantamiseksi:

1. Tekoälykieli- ja perusmallien räätälöinti sekä ekosysteemin että yksittäisten yritysten tarpeisiin

2. RAG- ja hybridihakukoneiden kehittäminen

3. Innovatiivisten tekoälyagenttien kehittäminen erilaisten manuaalisten tehtäväketjujen automatisoimiseksi.

Yhteenveto

1. Haasteet: Datan heikko laatu ja vakioimattomuus toimitusketjun eri vaiheissa, manuaalinen käsittely ja datasiilot sekä alan projektiluonteinen toiminta ja yhteistyöverkostojen jatkuva muuttuminen.

2. Mahdollisuudet: Vakioitu tuotetieto datan alkulähteillä ja vakioitu BIM (building information modeling) eli tietomallinnus ovat hyviä lähtökohtia systeemisen tason kehittämiselle.

3. Ratkaisut: Tarve alan yhteiselle datan hallinnalle, jossa määritellään data rooli ja arvo eri yrityksille sekä yhteistyöskentelyn keinot datan virtauttamisessa.

4. EU:n ympäristöregulaatio ja uusi rakentamislaki (voimaan 1.1.2026): Ympäristöraportointi tulee olemaan työlästä ja kallista ilman tehokkaampaa datan virtausta, mutta uusi sääntely luo myös merkittäviä liiketoiminnan uudistamisen mahdollisuuksia arvoketjun eri vaiheiden yrityksille.

5. AI:n rooli: AI-agentit voisivat toimia datan vakioinnin ja siirtämisen työkaluina, automatisoida manuaalisia työtehtäviä, sekä toimia luonnollisena ja helppokäyttöisenä käyttöliittymänä TATE-tuotteiden datalle ilman monimutkaisten järjestelmäintegraatioiden tarvetta.

Lähde: TALOtekniikka 2030 –tutkimus: Datan hyödyntäminen rakentamisen tuotantoketjussa (TH8). Tekijät: Osku Torro, Henri Jalo, Piia Sormunen, Arto Saari ja Anni Luoto. 11.9.2024